Uutinen käsittelee kuntien normeja ja niiden suuruutta kunnan budjetissa. Osa normeista nähdään tarpeettomina ja jopa rasitteena kunnassa. Valtiovarainministeriön kyselyssä, jossa kysyttiin missä asioissa kunnille voitaisiin antaa enemmän harkintavaltaa ja vapautta. Kyselyyn tuli yli 600 ehdotusta, joista suurin osa koski varhaiskasvatusta ja koulutusta joihin kunnan budjetista puolet meneekin.

Budjetista loput menevätkin elinkeinotehtäviin, maankäyttöön, digitalisaatioon, hallintoon ja rakentamiseen. Kyselyyn tulleiden ehdotusten mukaan osa normeista aiheuttaa vain enemmän työtä ja vaikeuttavat toimintaa. Osa varmasti kokeekin, että budjetin rahoja voitaisiin käyttää joihinkin muihin kunnan budjetissa jo oleviin asioihin tai johonkin uuteen osa-alueeseen.

Mielipiteet kirjoituksesta vaihtelevat, mutta etenkin tulee ajatelleeksi kuntien erilaisuutta. Kunnissa, joissa väestö on ikääntyvää, menee enemmän rahaa esimerkiksi vanhusten hoitoon, työpaikkoihin sekä muihin elinkeinotehtäviin. Pääkaupunkiseudulla rahoja menee enemmän koulutukseen, rakentamiseen, sekä varhaiskasvatukseen sillä alueella on paljon nuoria työikäisiä ja lapsia.

Normeista tulee keskustella sillä se lisää kuntalaisten oikeusturvaa ja vapautta olla päättämässä asioista. Osa päätöksistä on taas parempi jättää jonkun muun päätettäväksi, jotta kunnissa olisi mahdollisimman oikeudenmukainen asema jokaiselle sen asukkaalle.

Kolumni käsittelee tasa-arvoa ja sen vaikutusta yksilön vapauteen ja perheiden päätöksentekoon. Ehrnrooth kyseenalaistaa käsityksen tasa-arvosta lopullisena tilana ja korostaa yksilön vapautta. Hän vastustaa positiivista syrjintää ja kiintiöitä, pitäen niitä tasa-arvon vastaisina. Tekstissä painotetaan hyvin vahvasti perheiden yksityisyyttä ja vanhempien päätösvaltaa lastenhoidossa. Poliitikoille annetaan kehotus pitää näppinsä erossa perheiden asioista. Teksti herättää keskustelua siitä, kuinka paljon valtion tulisi puuttua yksilöiden ja perheiden päätöksiin tasa-arvokysymyksissä.

Tekstissä kerrotaan myös siitä, kuinka Suomi on liian tasa-arvoinen maa ja tekstissä on annettu myös hyvä esimerkki, että mikään ei tule muuttumaan vaan miehet voittavat edelleen naiset jääkiekossa niin kuin myös teinit ja että biologiset miehet eivät osaa synnyttää eivätkä imettää.

Olen täysin samaa mieltä Jari Ehrnroothin kolumnista siitä, että tasa-arvo on jo liian pitkällä. Hyvä esimerkki tähän liittyen olisi naisten asema. Ennen naisen tehtävä oli hoitaa lapsia ja pitää perheestä huolta kodin sisällä. Mies kävi töissä ja teki kovaa työtä perheensä elättämisen eteen. Naisen elämä oli yksinkertaisempaa ja helpompaa verrattuna miehen elämään. Tämä on fakta. Nykyään naisen tasa-arvo on johtanut siihen, että näiden perheroolien lisäksi naisilta odotetaan enemmän mitä ennen. Naisten ja miesten on nyt jaettava nämä roolit, joka johtaa siihen, että näistä rooleista on tullut monimutkikkaita ja samalla raskaimpia etenkin naisille. Ennen naisen tehtävä oli hoitaa lapsia ja pitää perheestä huolta kodin sisällä. Mies kävi töissä ja teki kovaa työtä perheensä elättämisen eteen. Tämä on fakta. Nykyään naisen tasa-arvo on johtanut siihen, että näiden perheroolien lisäksi naisilta odotetaan enemmän mitä ennen. Naisilta odotetaan nyt enemmän ja heidän on nyt jaettava myös miehen taakka työelämässä. Oma mielipide tekstissä on myös se, että vanhemmilla on kyllä päätäntövalta omissa lapsissa ja heidän tulevaisuudessa.

Eduskunnan kyselytunnilla käydyssä keskustelussa opposition ja hallituksen välillä nousi esiin merkittäviä kysymyksiä, jotka koskettavat suomalaisten arkea ja kansainvälistä vastuuta. Erityisesti keskustelu yritysvastuudirektiivistä sekä teiden kunnossapidosta paljasti juonteet poliittisen kentän ristipaineissa.

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n, kysymys yritysvastuudirektiivistä heijasteli huolta siitä, että Suomen hallitus oli vastustanut direktiivin hyväksymistä EU-tasolla. Direktiivi olisi velvoittanut yritykset ottamaan vastuuta ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksistä toiminnassaan. SDP:n edustajien esiin nostama huoli oli perusteltua, sillä vastuullinen liiketoiminta ja kestävä kehitys ovat olennaisia tekijöitä globaalin yhteiskunnan rakentamisessa.

Hallituksen vastaus kyselyyn kuitenkin kuvasteli diplomaattista vastakkainasettelua, jossa pyrittiin puolustamaan kansallisia etuja EU-tasolla. Pääministeri Orpon korostus siitä, että monet muut maat eivät olleet valmiita hyväksymään direktiiviä, osoittaa haasteet, joita EU-päätöksenteko voi tuoda mukanaan. Samalla se herättää kysymyksen, onko Suomen prioriteettina toimia kansallisesti vai kansainvälisesti.

Toisaalta keskustelu teiden kunnossapidosta toi esiin arkipäiväisiä haasteita, joita suomalaiset kohtaavat liikenteessä. Keskustan kysymys teiden kunnon parantamisesta ja hallituksen vastaus korjausvelan kasvun taittamisesta antoi merkkejä siitä, että toimia on suunnitteilla. Kuitenkin vastakkainasettelu eri puolueiden välillä osoitti poliittisen retoriikan ja todellisen toiminnan välistä kuilua.

Yhteenvetona on todettava, että Eduskunnan kyselytunti heijasti poliittista kenttää monimuotoisena ja välillä jopa ristiriitaisena. Kansalaisten edustajien tulee kuitenkin pysyä keskittyneinä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

22.2 klo 20.29 Helsingin Sanomissa julkaistussa uutisessa puhutaan syrjinnästä ja rasismista romaneja kohtaan. Kun romanitaustainen Tamara Nyman oli ostamassa Kontiolahden K-marketissa energiajuomaa, niin palaute myyjältä sai Nymanin hymyn huulilta pyyhittyä pois. Nymanin mennessä kassalle maksamaan energiajuomaa, myyjä otti rahojen sijasta energiajuoman pois Nymanilta ja kertoi, että kyseisessä kaupassa ei myydä romaneille.

“Se oli järkyttävää ja todella nöyryyttävää”, toteaa Nyman. Nyman ei olisi voinut edes kuvitella tilannetta todeksi. Kun myyjä sanoi, että ei voisi myydä energiajuomaa Nymanille, hän aluksi ajatteli maksupäätteen olevan rikki ja ojensi käteistä vastineeksi. Kun Nyman tajusi tilanteen, hän pyysi myyjää juttelemaan hänen kanssaan sivussa asiasta. Myyjä väitti saaneensa kauppiaalta ohjeen, että romaneille ei saa myydä. Myöhemmin kyseisen K-marketin kauppias on todistanut väitteet vääräksi, eikä todellisuudessa ole antanut kyseistä ohjetta.

Nymanin kuvattua ja levitettyä videota kyseisestä tilanteesta kaupan kauppias otti häneen yhteyttä. “Kauppias pahoitteli tapahtunutta ja sanoi, ettei hän ole antanut sellaista ohjeistusta. Lisäksi hän pyysi poistamaan videon.” kertoo Nyman. Poistaessa videota hän huomasi, että monet muutkin ovat kokeneet samanlaista epäarvoista kohtelua kyseisessä kaupassa. Nyman ajatteli, ettei asialle tulisi muutosta, jos kukaan siihen ei puutu, ja päätti olla poistamatta videota. Kauppias painottaa ottaneensa tilanteen vakavasti vastaan, mutta haluaa asianomaisten selvittää asian keskenään.

Itse en siedä missään tilanteessa syrjintään tai rasismia. Henkilökohtaisista kokemuksista pystyn sanomaan, että mikään ei kolauta itsetuntoa pahemmin, kun tulla syrjityksi. Myyjä teki tilanteessa todella väärin, ja vaikka kuinka hyvän mielikuvituksen omistaisin, niin en keksisi myyjän tekosille mitään hyvää motiivia. Kauppiaan suhtautuminen tapahtuneeseen oli odotettavissa, ja hän käyttäytyi oikeudenmukaisesti. Asian selvittelyyn olisi kannattanut osallistua myös kauppias, sillä kuka tietää, saadaanko ratkaisua ja sopua ikinä myyjän ja Nymanin välille.

Tilanteesta on voinut jäädä Nymanille elämänmittaisia traumoja tai tuntemuksia, mitkä voi vaikeuttaa Nymanin elämää, vaikka myyjä sitä tuskin on ajatellut samalla kun kieltäytyi myymästä Nymanille. Syrjintään pitäisi puuttua ja siitä puhua enemmän. Niin moni ihminen kokee syrjintää tekemättä asialle kuitenkaan mitään. Suomessa, jossa syrjintä on rikos, sitä ei saisi katsoa niin sormien läpi mitä sitä katsotaan nykypäivänä. Vaikka syrjintä ei itsessään ole niin vakava asia, mitä joku asia voisi olla, niin se voi johtaa pahempiin asioihin. Ihmiset purkavat helposti omia murheitaan muihin, niin kuin kyseisessä tapahtuneessa voisi kuvitella myyjän purkavan Nymaniin, mikä ei kuitenkaan oikeuta myyjän tekoja.

Uutisessa Monet maksavat terveydenhuollon maksuja turhaan (MTV uutiset 23.2.2024) Anne Perälahti kertoo kuinka kaikki suomalaiset eivät välttämättä huomaa maksavansa turhia terveysmaksuja. Uutisessa Perälahti kertoo suomalaisten olevan pimennossa terveydenhuollon asiakasmaksukatosta, sillä maksukaton seuraaminen on asiakkaan omalla vastuulla. Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE toivoo seuraamisen siirtyvän asiakkailta viranomaisille.  

Mikäli lastensuojelun tilannetta ei saada korjattua vaarana on, että tragediat ja ääritilanteet, kuten kuolemat ja pahoinpitelyt voivat lisääntyä. Uutisessa kerrotaan Joensuussa tapahtuneesta 4-vuotiaan lastensuojelun asiakkaan kuolemasta, missä lapsen äitiä syytetään lapsen taposta ja isäpuolta murhasta. Tätä voidaan pitää esimerkkinä vakavasta tragediasta, jotka voivat yleistyä, ellei lastensuojelun tilannetta saada korjattua nopeasti. Ratkaisuna tilanteelle ovat esimerkiksi yhteistyön tekeminen ja rekrytoinnin sekä työolosuhteiden parantaminen, joihin onkin jo alettu kiinnittämään enemmän huomiota Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Lisäksi työntekijöiden pätevyyteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Pätevyydessä pitäisi ottaa huomioon koulutuksen lisäksi myös työntekijöiden motivaatio sekä halu auttaa lapsia ja olla heidän puolellansa. Myös sosiaalityöntekijöiden palkan lisääminen voisi houkutella alalle lisää työntekijöitä.

Lastensuojelun tilanne on erittäin vakava ja huolestuttava, eikä tilannetta ole otettu tarpeeksi vakavasti. Tilanne pitäisi saada korjattua mahdollisimman nopeasti. Ei nimittäin ole oikein, että Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa niin moni lapsi jää ilman apua. Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata jokaiselle lapselle oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lähde: Lastensuojelun tilanne Turun seudulla hälyttävä - HS Turku | HS.fi

Suomi harkitsee EU:n yritysvastuudirektiivin tukematta jättämistä, jos useammat EU-maat tekevät samoin. Valiokunta linjasi päätöksen ylimääräisessä kokouksessaan, ja äänestyskäyttäytyminen päätetään viime tilanteeseen verrattuna. Valtioneuvosto oli jo viikko sitten todennut, että Suomi voi pidättäytyä äänestämästä, mikäli muut EU-maat tekevät samoin. Tämä antaa Suomelle rohkeutta ja mahdollisuuden tarkkailla muiden maiden päätöksiä ennen lopullista äänestystä. Päätökset heijastavat maiden välisiä eroavia näkemyksiä ja intressejä poliittisessa neuvotteluprosessissa. Yritysvastuudirektiivin tarkoituksena on vahvistaa maailmanlaajuisesti ihmisoikeuksia ja ympäristönsuojelua. Lainsäädäntö saisi yritykset velvoittamaan ottamaan kestävyyden huomioon toiminnassaan kattavammin, sillä vapaaehtoiset toimet eivät ole riittävästi parantaneet tilannetta. Suomi tukee yritysvastuun säätämistä EU-tasolla. Tässä on paljon positiivisia näkökohtia, jotka veisivät yritysvastuuasioita paremmaksi Suomessa. Valitettavasti edellinen puheenjohtajamaa Espanja lisäsi mukaan myös sellaisia tekijöitä, joita Suomi ei voi hyväksyä, sanoi kokoomuksen Heikki Autto.

Mielestäni yritysvastuudirketiivin tukemisen jättäminen pois on oikea suunta ihmisoikeuksien ja kestävien tekojen tekoon. Tukemattomuudella saisi aikaan sen, että yritykset ottaisivat enemmän huomioon ihmisten perusihmisoikeuksia kuten työntekijöiden oikeudet, lapsityövoiman käytön estäminen ja hyvien työolojen lisääminen. Olen siis itse myönteinen tätä päätöstä kohtaan, koska omassa arjessani otan huomioon tarkasti ihmisoikeudet ja ympäristönsuojelun, kun ostan vaatteita tai ruokaa.

Suomi voi olla mukana kaatamassa EU-lakia, joka tiukentaisi yritysten vastuuta ihmisoikeuksista | Politiikka | Yle

Usein hyväosaisten on vaikea ymmärtää köyhiä, koska he eivät ole yhteiskunnassa samassa asemassa. Artikkelissa mainitaan, miten tuilla elävillä ihmisillä esiintyy stressiä yhä enemmän, kun rahojen määrä ei usein tahdo edes riitä peruselämiseen tai kuukausibudjettiin. Esimerkiksi hyvätuloiset pääsevät tarpeen tullen lääkäriin, oikeanlaiseen hoitoon ja tutkimuksiin. He voivat myös ostaa kaupasta ruokaa suunnittelematta aterioitaan. Kuin taas köyhät joutuvat usein säästämään, jopa lääke- ja ruokakuluissa.

Tekstissä Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari kertoo, miten useat ihmiset suhtautuvat huonosti sosiaaliturvan pitkäaikaiseen käyttöön. Monet epäilevät, että kyse on ihmisten “laiskuudesta”, eikä esimerkiksi haastavasta elämäntilanteesta. Myös moni Saaren haastattelema kertoo, miten ilkeät kommentit ja puheet satuttavat ja tekevät haastavista tilanteista entistä pahempia. Useat vastaajat, jopa kokevat itsensä epäonnistuneiksi tai arvottomiksi. Kommentit saattavat aiheuttaa ajan kanssa, jopa itsetuhoisia ajatuksia. Mielestäni ihmisten tulisi jättää muiden ihmisten kommentointi ja keskittyä omaan elämäänsä. Sillä ikinä ei voi tietää, mitä juuri kyseinen ihminen on käymässä läpi elämässään.

Asuminenkin maksaa. Tekstissä käsitellään kyselyyn vastanneiden ajatuksia hallituksen aikomuksista leikata asumistukea ja työttömyysturvan suojaosan poistamista. Kyselyyn vastannut osa-aikatöissä oleva nainen kertoo, miten on joutunut muuttamaan halvempaan asuntoon huhtikuussa asuntotuen leikkaamisen takia. Moni voi kokea kodittomaksi jäämistä esimerkiksi silloin, kun oikeanlaista asuntoa ei löydy. Tekstissä Saari moittii hallitusta siitä, miksi leikkausesitykset on viety eduskunnalle yksitellen, jolloin esitysten kokonaisvaikutukset ovat jääneet hämärän peittoon.

Kuitenkaan työttömät eivät ole ainoita, jotka kärsivät tukien vähäisyydestä. Sillä Suomessa työssäkäyvien köyhyys on laskenut. Usein töiden palkka ei ole mainioin, vaikka koulutustasokin olisi korkea. Tekstissä tuodaan esiin, miten työssäkäyvienkään palkka ei välttämättä riitä itsensä tai vaikka perheen elättämiseen. Saari kertoo, kuinka hyväosaisten on haastavampaa ymmärtää, minkälaista on elää jatkuvissa taloudellisissa haasteissa. Kuitenkin monet käskevät köyhiä karsimaan turhia menojaan, mutta usein heillä ei ole edes turhia menoja, joita karsia. Mielestäni Suomen tulisi kiinnittää erityistä huomiota tasavertaisempaan työllistämiseen ja huolehtia, että kaikilla riittäisi rahaa elättää itseään sekä perheitään.

Oma näkemykseni näistä pienten sairaaloiden vähentämisestä on ehkä hieman negatiivisempi mielipide. Suomessa tällä hetkelläkin toiminta on melko hidasta, esimerkiksi erilaisia toimenpiteitä on joutunut odottamaan kuukausia, jopa puoli vuotta. Jos kerta pieniä sairaaloita vähennetään, eikö se tarkoita, että niissäkin sairaaloissa käyneet siirtyvät sairaaloihin, jossa toiminta on muutenkin hidasta ja odotus jonot kasvavat entisestään. Myös sairaaloiden vähentäminen lisää ajomatkaa ja lisää kuluja kansalaisille. Yhteiskunnassahan terveydenhuolto on yksi tärkeimmistä asioista ja nyt sitä ollaan vähentämässä. Eikö valtio voisi asiaan panostaa enemmän ja yllä pitää terveydenhuoltoa? Asiantuntijat perustelivat myös asiaa potilasturvallisuuden parantumisella, jolla kuitenkaan potilasturvallisuuden parantumiseen perusteita ollut. Ymmärrän sen, että Suomessa sairaanhoitajan ja lääkärin ammattiin kouluttuneita on väestömäärään verrattuna vähän ja yhä useampi ei halua tätä ammattia. Hyötyähän tästä valtiolle on, sillä lisääntyvät kustannukset kansalaisilta tuovat tuloja.

Pienten sairaaloiden vähentämistä perustellaan potilasturvallisuuden parantamisella, vaikka näyttöä siitä ei ole | Kotimaa | Yle

Uutinen kertoo entisen perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin kannanotosta perussuomalaisten toimiin, jossa puolue syrjäyttää tiettyjä ihmisiä. Tällä kertaa kyseessä oli Teuvo Hakkarainen, jota puoluehallitus ei hyväksy kesäkuun EU-vaaleihin.

Timo Soinin mukaan itse perussuomalaiset vihjaavat sisäisiin ja salaisiin syihin. Perään hän toteaa, että “eihän tuommoiset salassa pysy” ja pohtii voisiko olla, että Teuvo Hakkarainen heitetään pihalle, jotta saadaan tilaa jollekin muulle. Hakkarainen on kuitenkin toiminut jo kahdeksan vuotta eduskunnassa. Siltikään Hakkaraisella ei ole ollut valinnassa minkäänlaista mielipidettä tai edes puhe oikeutta ei ole annettu. Mielestäni tämä on outoa, että kauan työssään toiminut kaveri saa potkut ilman, että saa edes oikeutta puhua ja vaikka Soini sanoikin, että Teuvon kaltaisia työntekijöitä on monia niin herralla on kuitenkin kokemusta monen vuoden verran. Ehkäpä perussuomalaiset haluavat riveihinsä hieman nuorempia kavereita. Todellista syytä ei ole tuotu julki, mutta mielestäni näillä tiedoilla aika brutaalia ja kenties tyhmää. Soini kuvaa asiaa sanomalla “aikamoisen pommin omille näpeille laukaisivat tällä”

Soini itse epäilee syyksi perussuomalisten työmiehen Matti Putkosen eläkkeelle jäämistä, jonka johdosta perussuomalaiset karsivat tai muokkaavat ryhmäänsä. Matin aikana oli Soinin mukaan tiettyjä kriteerejä, joilla ihmisiä valittiin puolueeseen.

Soinin mukaan perussuomalaiset joutuvat pian murtumaan eivätkä he pysty perustelemaan syytä toiminnalleen jolloin he paljastavat syyn miksi eivät laita Teuvo Hakkaraista ehdolle kesän EU vaaleihin. Olen Soinin kanssa samoilla linjoilla tässä asiassa, sillä salaisuudet eduskunnassa ja puolueissa eivät pysy salassa ikuisesti. Joku ne saa joskus selville ja julkistaa kansalle esimerkiksi median avulla.

Timo Soini kommentoi Teuvo Hakkaraisen selkkausta: "Aikamoisen pommin omille näpeille laukaisivat" (iltalehti.fi)