Kuntien normeissa on kevennettävää - Pääkirjoitus | HS.fi

Uutinen käsittelee kuntien normeja ja niiden suuruutta kunnan budjetissa. Osa normeista nähdään tarpeettomina ja jopa rasitteena kunnassa. Valtiovarainministeriön kyselyssä, jossa kysyttiin missä asioissa kunnille voitaisiin antaa enemmän harkintavaltaa ja vapautta. Kyselyyn tuli yli 600 ehdotusta, joista suurin osa koski varhaiskasvatusta ja koulutusta joihin kunnan budjetista puolet meneekin.

Budjetista loput menevätkin elinkeinotehtäviin, maankäyttöön, digitalisaatioon, hallintoon ja rakentamiseen. Kyselyyn tulleiden ehdotusten mukaan osa normeista aiheuttaa vain enemmän työtä ja vaikeuttavat toimintaa. Osa varmasti kokeekin, että budjetin rahoja voitaisiin käyttää joihinkin muihin kunnan budjetissa jo oleviin asioihin tai johonkin uuteen osa-alueeseen.

Mielipiteet kirjoituksesta vaihtelevat, mutta etenkin tulee ajatelleeksi kuntien erilaisuutta. Kunnissa, joissa väestö on ikääntyvää, menee enemmän rahaa esimerkiksi vanhusten hoitoon, työpaikkoihin sekä muihin elinkeinotehtäviin. Pääkaupunkiseudulla rahoja menee enemmän koulutukseen, rakentamiseen, sekä varhaiskasvatukseen sillä alueella on paljon nuoria työikäisiä ja lapsia.

Normeista tulee keskustella sillä se lisää kuntalaisten oikeusturvaa ja vapautta olla päättämässä asioista. Osa päätöksistä on taas parempi jättää jonkun muun päätettäväksi, jotta kunnissa olisi mahdollisimman oikeudenmukainen asema jokaiselle sen asukkaalle.

Jari Ehrnroothin kolumni: Tasa-arvo on jo riittävän pitkällä | Kolumnit | Yle

Kolumni käsittelee tasa-arvoa ja sen vaikutusta yksilön vapauteen ja perheiden päätöksentekoon. Ehrnrooth kyseenalaistaa käsityksen tasa-arvosta lopullisena tilana ja korostaa yksilön vapautta. Hän vastustaa positiivista syrjintää ja kiintiöitä, pitäen niitä tasa-arvon vastaisina. Tekstissä painotetaan hyvin vahvasti perheiden yksityisyyttä ja vanhempien päätösvaltaa lastenhoidossa. Poliitikoille annetaan kehotus pitää näppinsä erossa perheiden asioista. Teksti herättää keskustelua siitä, kuinka paljon valtion tulisi puuttua yksilöiden ja perheiden päätöksiin tasa-arvokysymyksissä.

Tekstissä kerrotaan myös siitä, kuinka Suomi on liian tasa-arvoinen maa ja tekstissä on annettu myös hyvä esimerkki, että mikään ei tule muuttumaan vaan miehet voittavat edelleen naiset jääkiekossa niin kuin myös teinit ja että biologiset miehet eivät osaa synnyttää eivätkä imettää.

Olen täysin samaa mieltä Jari Ehrnroothin kolumnista siitä, että tasa-arvo on jo liian pitkällä. Hyvä esimerkki tähän liittyen olisi naisten asema. Ennen naisen tehtävä oli hoitaa lapsia ja pitää perheestä huolta kodin sisällä. Mies kävi töissä ja teki kovaa työtä perheensä elättämisen eteen. Naisen elämä oli yksinkertaisempaa ja helpompaa verrattuna miehen elämään. Tämä on fakta. Nykyään naisen tasa-arvo on johtanut siihen, että näiden perheroolien lisäksi naisilta odotetaan enemmän mitä ennen. Naisten ja miesten on nyt jaettava nämä roolit, joka johtaa siihen, että näistä rooleista on tullut monimutkikkaita ja samalla raskaimpia etenkin naisille. Ennen naisen tehtävä oli hoitaa lapsia ja pitää perheestä huolta kodin sisällä. Mies kävi töissä ja teki kovaa työtä perheensä elättämisen eteen. Tämä on fakta. Nykyään naisen tasa-arvo on johtanut siihen, että näiden perheroolien lisäksi naisilta odotetaan enemmän mitä ennen. Naisilta odotetaan nyt enemmän ja heidän on nyt jaettava myös miehen taakka työelämässä. Oma mielipide tekstissä on myös se, että vanhemmilla on kyllä päätäntövalta omissa lapsissa ja heidän tulevaisuudessa.

Keskusta vaati eduskunnan kyselytunnilla teiden laittamista kuntoon: ”Perussuomalaiset lupasivat autoilijalle parempaa” | Politiikka | Yle

Eduskunnan kyselytunnilla käydyssä keskustelussa opposition ja hallituksen välillä nousi esiin merkittäviä kysymyksiä, jotka koskettavat suomalaisten arkea ja kansainvälistä vastuuta. Erityisesti keskustelu yritysvastuudirektiivistä sekä teiden kunnossapidosta paljasti juonteet poliittisen kentän ristipaineissa.

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n, kysymys yritysvastuudirektiivistä heijasteli huolta siitä, että Suomen hallitus oli vastustanut direktiivin hyväksymistä EU-tasolla. Direktiivi olisi velvoittanut yritykset ottamaan vastuuta ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksistä toiminnassaan. SDP:n edustajien esiin nostama huoli oli perusteltua, sillä vastuullinen liiketoiminta ja kestävä kehitys ovat olennaisia tekijöitä globaalin yhteiskunnan rakentamisessa.

Hallituksen vastaus kyselyyn kuitenkin kuvasteli diplomaattista vastakkainasettelua, jossa pyrittiin puolustamaan kansallisia etuja EU-tasolla. Pääministeri Orpon korostus siitä, että monet muut maat eivät olleet valmiita hyväksymään direktiiviä, osoittaa haasteet, joita EU-päätöksenteko voi tuoda mukanaan. Samalla se herättää kysymyksen, onko Suomen prioriteettina toimia kansallisesti vai kansainvälisesti.

Toisaalta keskustelu teiden kunnossapidosta toi esiin arkipäiväisiä haasteita, joita suomalaiset kohtaavat liikenteessä. Keskustan kysymys teiden kunnon parantamisesta ja hallituksen vastaus korjausvelan kasvun taittamisesta antoi merkkejä siitä, että toimia on suunnitteilla. Kuitenkin vastakkainasettelu eri puolueiden välillä osoitti poliittisen retoriikan ja todellisen toiminnan välistä kuilua.

Yhteenvetona on todettava, että Eduskunnan kyselytunti heijasti poliittista kenttää monimuotoisena ja välillä jopa ristiriitaisena. Kansalaisten edustajien tulee kuitenkin pysyä keskittyneinä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

“Romaneille ei myydä”, myyjä sanoi ja vei energiajuoman rahoja tarjonneelta Tamara Nymanilta

22.2 klo 20.29 Helsingin Sanomissa julkaistussa uutisessa puhutaan syrjinnästä ja rasismista romaneja kohtaan. Kun romanitaustainen Tamara Nyman oli ostamassa Kontiolahden K-marketissa energiajuomaa, niin palaute myyjältä sai Nymanin hymyn huulilta pyyhittyä pois. Nymanin mennessä kassalle maksamaan energiajuomaa, myyjä otti rahojen sijasta energiajuoman pois Nymanilta ja kertoi, että kyseisessä kaupassa ei myydä romaneille.

“Se oli järkyttävää ja todella nöyryyttävää”, toteaa Nyman. Nyman ei olisi voinut edes kuvitella tilannetta todeksi. Kun myyjä sanoi, että ei voisi myydä energiajuomaa Nymanille, hän aluksi ajatteli maksupäätteen olevan rikki ja ojensi käteistä vastineeksi. Kun Nyman tajusi tilanteen, hän pyysi myyjää juttelemaan hänen kanssaan sivussa asiasta. Myyjä väitti saaneensa kauppiaalta ohjeen, että romaneille ei saa myydä. Myöhemmin kyseisen K-marketin kauppias on todistanut väitteet vääräksi, eikä todellisuudessa ole antanut kyseistä ohjetta.

Nymanin kuvattua ja levitettyä videota kyseisestä tilanteesta kaupan kauppias otti häneen yhteyttä. “Kauppias pahoitteli tapahtunutta ja sanoi, ettei hän ole antanut sellaista ohjeistusta. Lisäksi hän pyysi poistamaan videon.” kertoo Nyman. Poistaessa videota hän huomasi, että monet muutkin ovat kokeneet samanlaista epäarvoista kohtelua kyseisessä kaupassa. Nyman ajatteli, ettei asialle tulisi muutosta, jos kukaan siihen ei puutu, ja päätti olla poistamatta videota. Kauppias painottaa ottaneensa tilanteen vakavasti vastaan, mutta haluaa asianomaisten selvittää asian keskenään.

Itse en siedä missään tilanteessa syrjintään tai rasismia. Henkilökohtaisista kokemuksista pystyn sanomaan, että mikään ei kolauta itsetuntoa pahemmin, kun tulla syrjityksi. Myyjä teki tilanteessa todella väärin, ja vaikka kuinka hyvän mielikuvituksen omistaisin, niin en keksisi myyjän tekosille mitään hyvää motiivia. Kauppiaan suhtautuminen tapahtuneeseen oli odotettavissa, ja hän käyttäytyi oikeudenmukaisesti. Asian selvittelyyn olisi kannattanut osallistua myös kauppias, sillä kuka tietää, saadaanko ratkaisua ja sopua ikinä myyjän ja Nymanin välille.

Tilanteesta on voinut jäädä Nymanille elämänmittaisia traumoja tai tuntemuksia, mitkä voi vaikeuttaa Nymanin elämää, vaikka myyjä sitä tuskin on ajatellut samalla kun kieltäytyi myymästä Nymanille. Syrjintään pitäisi puuttua ja siitä puhua enemmän. Niin moni ihminen kokee syrjintää tekemättä asialle kuitenkaan mitään. Suomessa, jossa syrjintä on rikos, sitä ei saisi katsoa niin sormien läpi mitä sitä katsotaan nykypäivänä. Vaikka syrjintä ei itsessään ole niin vakava asia, mitä joku asia voisi olla, niin se voi johtaa pahempiin asioihin. Ihmiset purkavat helposti omia murheitaan muihin, niin kuin kyseisessä tapahtuneessa voisi kuvitella myyjän purkavan Nymaniin, mikä ei kuitenkaan oikeuta myyjän tekoja.