Leikkausten vaikutukset hyvinvointialueilla voivat osoittautua kalliiksi ratkaisuksi pitkällä aikavälillä, sanoo asiantuntija

(21.2.2024 Yle.fi) Pietu Heiskasen tekemässä uutisessa käsitellään leikkauksien vaikutuksia hyvinvointialueille. Keski-Suomen osalta kerrotaan, että on päätetty jopa puolien terveysasemien sulkemista hyvin mahdollisena vaihtoehtona. Budjetti ei tällä hetkellä Keski-Suomessa riitä kattamaan kuluja. Liisa-Kaisa Tynkkysen mukaan isojen leikkauksien huonoimmat vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin, joka osoittautuu pahimmassa tapauksessa hyvin kalliiksi. Ihmisen palveluiden vaarantuessa ainoaksi keinoksi jäisi valtion maksaminen. Tynkkynen on pohtinut lisäaikaa budjetteihin ja sen tasapainottamiseen. Lisäaika tuottaisi Tynkkysen mukaan myös vaikeuksia kannusten puolesta, sillä hyvinvointialueet voisivat olettaa valtion maksavan kulut. Uutisessa kerrotaan talouden heikentyneen huomattavasti, joka näkyy sote alallakin. Syitä tähän on esimerkiksi inflaatio ja sosiaali- terveys alojen palkan nouseminen, mikä nostattaa kuluja entisestään. Talouden heikkeneminen näkyy myös ikääntymisessä ja kasvaneissa kustannuksissa. Uutisessa pohditaan sitä, laittavatko kunnat liian vähän rahaa palveluihinsa, mikä vuorostaan aiheuttaa budjetin alakanttiin laskemista. Kunnat olivat ennen itse vastuussa omista palveluistaan ja järjestivät ne itse. Tynkkysen mukaan verotusoikeutta pitäisi miettiä.

Mielestäni uutinen on hieman huolestuttava hyvinvoinnin ja terveyspalveluiden kannalta. Talouden heikkeneminen näkyy Suomessa monella tavalla, mutta mielestäni terveyttä ei pitäisi riskeerata. Sote-alalla budjetti on varmasti jokapäiväinen huolenaihe, mutta siellä on ihmis- hengistä kysymys. Tosin sosiaali- ja terveyspalvelut vievät paljon valtion varoja, jopa puolet. Terveyspalveluiden sulkeminen voi aiheuttaa vaikeuksia ihmisille hakeutua hoitoon, sillä niitä ei ole jokaisella lähellä eikä moni suomalainen jaksa vaivautua lähtemään kauemmas. Tämä voi aiheuttaa sen, että vakavammat sairaudet paljastuvat vasta viime hetkillä. Terveyspalvelut ovat kuitenkin terveyttä edistävää ja ylläpitävää toimintaa, mikä ehkäisee vakavammilta sairauksilta. Etenkin terveyspalveluiden etäisyydet luovat epäarvoisuutta ihmisten välillä. Mielestäni pitäisi panostaa sosiaali- terveys palveluiden laatuun ja osaamiseen terveyskeskuksien määrän sijaan, jolloin hoito voisi olla sujuvampaa ja sairauksia osattaisiin hoitaa ajoissa. Tällöin korkeasti koulutetut hoitajat voisivat ennaltahekäistä vakavimmatkin sairaudet.

Hallitus valmistelee valtavia säästöjä, jotka voivat tuntua lähes kaikkien suomalaisten arjessa – Näin työ etenee. Kirjoittaja Matti Koivisto osoitteessa yle.fi. Julkaistu 25.2.2024 klo 16.49.

Uutisessa pohditaan, mistä kohteista saataisiin säästettyä rahaa. Hallituksen tavoitteena on säästää, noin 6 miljardia euroa. Uutisessa nostetaan vaihtoehdoiksi esille esimerkiksi eläkkeistä säästäminen ja arvonlisäveron kiristäminen, mutta kuten uutisessa todetaan, nämä olisivat poliittisesti erittäin hankalia toimia. Säästö toimi kohteita etsitään Matias Marttisen työryhmässä. Uutisessa todetaan, että ennen on ollut säästöt vielä melko pienet, mutta tulevat säästöt on oltava jo suurempia, koska tilanne on melko vakava.

Mielestäni päätöksenteko tulisi perustua oikeudenmukaisuuteen ja vastuuseen. Varakkaimmilta pitäisi ruveta keräämään enemmän maksuja, josta yhteiskunta saisi kassaan lisää rahaa. Hieman köyhempiäkin ihmisiä pitäisi ajatella tässä tilanteessa, jotta heidän arkensa sujuisi normaalisti ilman raha huolia. Köyhempien ihmisten lisäksi pitäisi ajatella eläkeläisiä. Heidän työpanoksensa ennen on ollut korvaamatonta. Suomalainen yhteiskunta on kasvanut näinkin hyväksi kuin tänä päivänä. Myös monen ikäihmisen toimeentulo on ollut haastavaa ja tulee jatkossakin olemaan, mutta ajatella siihen lisäksi vielä nämä säästöt voivat olla liki mahdottomia. Eläkeläisille pitäisi loppujen lopuksi antaa pieni kiitos ja arvostus siitä, mitä he ovat tehneet tämän yhteiskunnan puolesta ja säästää heidät näiltä säästöiltä. Jos tällaista tapahtuisi se voisi vaikuttaa suuresti eduskunnan luotettavuuteen ja heidän arvostukseen, joten eduskunnan tulee tehdä päätökset huolella ja pohdittua tarkasti oma kanta tähän asiaan.

Arvonlisäveron nostaminen herättää paljon keskustelua. Sen nostaminen voi luultavasti heikentää kuluttajien ostovoimaa ja vaikuttaa vähävaraisimpien talouteen, joilla on tiukkaa. Mielestäni tämä säästötoimi ei ole järkevä, koska jos ihmisten ostovoima heikkenee. Missä näemme nämä säästöt, kun ihmiset ostavat vähemmän. Kysymys onkin saammeko näistä säätöistä paljoa plussaa valtion kassaan.

Merkkejä 1859 ilman välilyöntejä Hallitus valmistelee valtavia säästöjä, jotka voivat tuntua lähes kaikkien suomalaisten arjessa – näin työ etenee | Politiikka | Yle

Kuntien normeissa on kevennettävää - Pääkirjoitus | HS.fi

Uutinen käsittelee kuntien normeja ja niiden suuruutta kunnan budjetissa. Osa normeista nähdään tarpeettomina ja jopa rasitteena kunnassa. Valtiovarainministeriön kyselyssä, jossa kysyttiin missä asioissa kunnille voitaisiin antaa enemmän harkintavaltaa ja vapautta. Kyselyyn tuli yli 600 ehdotusta, joista suurin osa koski varhaiskasvatusta ja koulutusta joihin kunnan budjetista puolet meneekin.

Budjetista loput menevätkin elinkeinotehtäviin, maankäyttöön, digitalisaatioon, hallintoon ja rakentamiseen. Kyselyyn tulleiden ehdotusten mukaan osa normeista aiheuttaa vain enemmän työtä ja vaikeuttavat toimintaa. Osa varmasti kokeekin, että budjetin rahoja voitaisiin käyttää joihinkin muihin kunnan budjetissa jo oleviin asioihin tai johonkin uuteen osa-alueeseen.

Mielipiteet kirjoituksesta vaihtelevat, mutta etenkin tulee ajatelleeksi kuntien erilaisuutta. Kunnissa, joissa väestö on ikääntyvää, menee enemmän rahaa esimerkiksi vanhusten hoitoon, työpaikkoihin sekä muihin elinkeinotehtäviin. Pääkaupunkiseudulla rahoja menee enemmän koulutukseen, rakentamiseen, sekä varhaiskasvatukseen sillä alueella on paljon nuoria työikäisiä ja lapsia.

Normeista tulee keskustella sillä se lisää kuntalaisten oikeusturvaa ja vapautta olla päättämässä asioista. Osa päätöksistä on taas parempi jättää jonkun muun päätettäväksi, jotta kunnissa olisi mahdollisimman oikeudenmukainen asema jokaiselle sen asukkaalle.

Jari Ehrnroothin kolumni: Tasa-arvo on jo riittävän pitkällä | Kolumnit | Yle

Kolumni käsittelee tasa-arvoa ja sen vaikutusta yksilön vapauteen ja perheiden päätöksentekoon. Ehrnrooth kyseenalaistaa käsityksen tasa-arvosta lopullisena tilana ja korostaa yksilön vapautta. Hän vastustaa positiivista syrjintää ja kiintiöitä, pitäen niitä tasa-arvon vastaisina. Tekstissä painotetaan hyvin vahvasti perheiden yksityisyyttä ja vanhempien päätösvaltaa lastenhoidossa. Poliitikoille annetaan kehotus pitää näppinsä erossa perheiden asioista. Teksti herättää keskustelua siitä, kuinka paljon valtion tulisi puuttua yksilöiden ja perheiden päätöksiin tasa-arvokysymyksissä.

Tekstissä kerrotaan myös siitä, kuinka Suomi on liian tasa-arvoinen maa ja tekstissä on annettu myös hyvä esimerkki, että mikään ei tule muuttumaan vaan miehet voittavat edelleen naiset jääkiekossa niin kuin myös teinit ja että biologiset miehet eivät osaa synnyttää eivätkä imettää.

Olen täysin samaa mieltä Jari Ehrnroothin kolumnista siitä, että tasa-arvo on jo liian pitkällä. Hyvä esimerkki tähän liittyen olisi naisten asema. Ennen naisen tehtävä oli hoitaa lapsia ja pitää perheestä huolta kodin sisällä. Mies kävi töissä ja teki kovaa työtä perheensä elättämisen eteen. Naisen elämä oli yksinkertaisempaa ja helpompaa verrattuna miehen elämään. Tämä on fakta. Nykyään naisen tasa-arvo on johtanut siihen, että näiden perheroolien lisäksi naisilta odotetaan enemmän mitä ennen. Naisten ja miesten on nyt jaettava nämä roolit, joka johtaa siihen, että näistä rooleista on tullut monimutkikkaita ja samalla raskaimpia etenkin naisille. Ennen naisen tehtävä oli hoitaa lapsia ja pitää perheestä huolta kodin sisällä. Mies kävi töissä ja teki kovaa työtä perheensä elättämisen eteen. Tämä on fakta. Nykyään naisen tasa-arvo on johtanut siihen, että näiden perheroolien lisäksi naisilta odotetaan enemmän mitä ennen. Naisilta odotetaan nyt enemmän ja heidän on nyt jaettava myös miehen taakka työelämässä. Oma mielipide tekstissä on myös se, että vanhemmilla on kyllä päätäntövalta omissa lapsissa ja heidän tulevaisuudessa.