Uutinen pohjautuu lakkoihin, hallituksen esittämiä työmarkkinauudistuksia vastaan. Yle teetti kyselyn, jossa suomalaiset pääsivät vastaamaan kannattavatko he lakkoja vai ei, kuinka tyytyväisiä he ovat olleet hallituksen toimintaan työmarkkinoiden uudistamisessa sekä siitä kuinka tärkeänä he pitävät sitä, että työelämää ja sosiaaliturvaa koskevat päätökset luodaan yhdessä hallituksen, palkansaajaliikkeen ja työnantajapuolueen kanssa. Tutkimus tehtiin 15.–16. Helmikuuta vuonna 2024 sekä tulokset jaettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaisesti.  

Suomessa vallitsi lakkoviikko, joka vaikutti laajasti suomalaisten peruselämään. Kysely toteutettiin vallitsevan AKT:n lakon aikana. Kyselyn tulokset kertovat, että 53 prosenttia kyselyn tehneistä hyväksyvät ammattiyhdistysliikkeen poliittiset lakot, 35 prosenttia vastaajista eivät hyväksy lakkoja ja 7 prosenttia vastanneista eivät osannut ilmaista kantaansa. Tutkimuksissa tuli myös ilmi, että naiset ovat hyväksyvämpiä lakkoihin suhteessa miehiin.  

Kysely paljasti myös, että hallituspuolueissakin on tyytymättömyyttä. Esimerkiksi valtaosa perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajista ovat tyytymättömiä lakkoihin. Kaikkiaan hallituspuolueista tyytyväisiä hallituksen toimintaan työmarkkinoiden uudistamisesta on vain 31 prosenttia. Prosenttimäärä on vähemmän kuin esimerkiksi perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajien määrä yhteensä.  Kyselyssä ei tullut ilmi perusteluita vastaajien vastauksille.  

 

Jos olisin itse ollut yksi Ylen kyselyyn vastanneista kysymykseen; “Hyväksytkö ammattiyhdistysliikkeiden lakot hallituksen työmarkkinauudistuksia vastaan?”, olisin vastannut kyllä. Kansalaisilla on oikeus järjestää lakkoja, jotta saisivat hallituksen huomion, sillä suomessa on käytössä epäsuora demokratia. Ajattelen, että lakot ovat erittäin hyvä keino herätellä päättäjiä, sillä “parhaimmillaan” lakot voivat pysäyttää koko yhteiskunnan toiminnan. Esimerkiksi ilman julkista liikennettä en itse pääse lainkaan kouluun, mikä tapahtui AKT:n lakon aikana.  

Tarkemmin työelämään kohdistuvat uudistukset ovat pääosin leikkauksia sosiaaliturvaan. Nämä leikkaukset koskevat suurimmilta osin vain pienituloisia. Muun muassa opintotuesta, asumistuesta ja tytöttömyysturvasta leikataan. Minun mielestäni on väärin, että niiltä ihmisiltä, jotka tarvivat sosiaaliturva tukia eniten ne otetaan pois. Kun hallitus tukee nimenomaan yrityksiä, kasvattaa se epätasa-arvoa ja ajaa erilleen eri asemassa olevat ihmiset.  

Yksi työelämän uudistus on, että ensimmäisestä sairaslomapäivästä ei enää jatkossa saisi palkkaa. Tämä on mielestäni väärin, sillä sairastapaukset voivat tulla yllättäen tai ne voivat olla vain lyhytkestoisia. Monet pienituloiset ovat riippuvaisia jokaisen päivän palkasta, jolloin tämä heistä riippumaton syy voi olla heille ongelmallinen.