Miinantorjunta-alus Itämerelle ja hävittäjiä Mustallemerelle – Eduskunnasta tukea Suomen osallistumiselle Naton tehtäviin- (Pekka Kinnunen. 21.2. Yle Uutinen) Miinantorjunta-alus Itämerelle ja hävittäjiä Mustallemerelle – eduskunnasta tukea Suomen osallistumiselle Naton tehtäviin | Politiikka | Yle

Uutinen käsittelee hyvin ajankohtaista aihetta eli Suomen osallistumista Naton rauhantehtäviin ja miten eduskunta käsittelee aihetta ja tekee päätöksiä. Uutisen kirjoittaja Pekka Kinnunen kirjoittaa, miten Suomi on osallistunut yhteiseen puolustukseen, kuten avittamalla merivoimilla ja ilmavoimilla. Tehdyn riski- sekä uhka-arvion mukaan miinantorjuntaosaston toiminta Itämerellä ja Naton ilmapuolustuksen osallistuminen tehtäviin mm. Romaniassa ei sisällä merkittävimpiä riskejä meille, mutta tilanne voi kuitenkin muuttua vaativammaksi. Riskejä ovat esim. Konfliktin edistäminen tai hyödyttömän kitkan aiheuttaminen. Vaativuuden takia hallituksen on otettava tämä huomioon ja kuultava eduskuntaa ennen osallistumispäätöstä. Eduskunnan istunnot ja erilaiset kokoukset vievät runsaasti aikaa, joten emme voi olettaa asian olevan simppeli.

Puolustusministeri Antti Häkkänen esitteli sekoteon eduskunnalle sekä korosti, Naton toimintaan osallistuminen on tärkeä osa Suomen toimintaprofiilin kehittymiseen, erityisesti ottaen huomioon Nato-jäsenyyden alkuvaiheen sekä Suomen integraation edistämisen. Eduskunnan selontekokeskustelussa kaikki ryhmät näyttivät enimmäkseen vihreää valoa Naton toimintaan osallistumiseen. “Suomen tällä hetkellä erittäin vahvana etulinjan maana täytyy harjoitella ja olla mukana yhteisessä toiminnassa, koska koskaan et tiedä, mitä aika tuo tullessaan. “- Vasemmistoliiton Merja Kyllönen. Ryhmät vetosivat vahvaan etulinjaan maana sekä Suomen oikeuksiin että velvollisuuksiin Nato-jäsenenä toimintaan. Liike nytin puheenjohtaja Harry Harkimo lisäsi kuitenkin keskusteluun; “heillä on nyt tyhjä raportti, joka ei kerro mistään”- arvostellen hallituksen selontekoa.

Kinnunen myös kertoo että, Suomi ei aio osallistua maavoimajoukkojen toimintaan. Suomen puolustusministeriön mukaan syynä on mm. Suomen maantieteellinen asema Naton itäisellä rajalla sekä pääosin reserviläisistä koostuvat maavoimat. “Tämä on meidän panoksemme. Pitää muistaa koko ajan, että meidän tärkein tehtävämme Natossa on pitää huolta omasta 1 300 kilometrin Nato-rajasta täällä kotimaassa” -Toteaa Häkkänen Ylen haastattelussa. Uutisen kirjoittaja Kinnunen vielä kertoo, miten yhteisen puolustuksen rauhan tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan jokainen liittolainen valmistautuu tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa, koko liittokunnan alueella.

Lähes kaikki Naton jäsenmaat osallistuvat ylläpitämään näitä yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviä. Nato täten osoittaa selkeää valmiutta, yhtenäisyyttä ja puolustuskykyä. Uutinen mielestäni kattaa aiheen hyvin ja on kirjoitettu erittäin ajankohtaisesti. Ottaen huomioon Nato tilanteen sekä ajankohtaiset konfliktit maailmalla. Kuten Ukrainan ja Venäjän välillä, mihin Suomi pyrkii olemaan Nato-valtioiden tukena, mutta samalla välttää Venäjän ja Suomen suhteen tuhoutumista, tai ainakin sitä mitä siitä suhteesta on jäljellä. Tällä tarkoitan mm. Rajojen sulkemista ja Venäjän pyrkimystä aiheuttaa ylikuormitusta Suomen rajoille. Koska Venäjä puski maahanmuuttajia ja Venäjän kansallisia Suomea kohti, niin se tarkoitti rajojen ylikuormitusta, joka johti niiden tarpeelliseen sulkemiseen. Tilanne on ikävä ottaen huomioon muiden valtioiden turvaa hakevat pakolaiset ja maahanmuuttajat, mutta rajojen sulkeminen on vain tilapäistä. Valinta oli varmasti vaikea tehdä.

Mielestäni on järkevää Suomelle sekä muille Nato-valtioille, jotka auttavat rauhan edistämistä, koska turvaamme selustaa kaikilta kannoilta. Vaikka saattaa vaikuttaa vähältä avittaa vain ilmavoimien sekä merivoimilla eikä maanpuolustus, niin meidän osamme avittamisessa on silti todella tärkeä. Kaikki apu minkä he saavat on tarpeellista.