Tulikukka De Fresnesin kirjoittamassa artikkelissa (Yle.fi, 22.2.2024) kerrotaan hallituksen tekemistä työelämäuudistuksista ja niiden vaikutuksista. Artikkelissa kerrotaan nykyisen hallituksen mallista, jossa tavoitteena on malli, jossa palkankorotusten taso määräytyisi vientialojen, esimerkiksi teollisuuden avulla. Tällä hetkellä naisvaltaisilla aloilla on yleensä alhaisemmat palkat kuin miesvaltaisilla aloilla.
Artikkelissa käsitellään naisten ja miesten välistä palkkaepätasa-arvoa. Mielestäni naisten ja miesten palkkojen pitäisi olla yhtä suuret, koska se olisi kaikkien kannalta tasa-arvoista. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen puhuu naisten puolesta: “Ammattiliitot, kuten terveysalan Tehy ja opetusalan OAJ pelkäävät, että hallituksen vientimalli nuijii naiset syvemmälle palkkakuoppaan”. Ajattelen, että terveydenhuollossa hoitajien palkat ovat heidän työhönsä nähden liian alhaiset ja toivoisinkin, että asiaan tulisi muutos. Artikkelissa Rytkönen puhuu hoitajien “palkkamontusta”.
Hallituksen työministeri Arto Satonen ja Teknologiateollisuus ovat väittäneet päinvastoin. Satonen puolustaa väitettään Ruotsin kautta. Hän kertoo Ruotsin palkkatason parantuneen juuri vientimallin avulla. Ruotsin vientimalli on ollut toimiva ja lakot ovat vähentyneet. En silti usko, että tämä kyseinen malli Suomessa toimisi yhtä hyvin. Kuten artikkelissakin mainittiin Ruotsin olevan ainoa ennakkotapaus, jonka perusteella asiaa voidaan arvioida. Satonen väittää, että palkkaerot pienenisivät kuoppakorotuksilla.
Hallitus painottaa, ettei malli asettaisi palkankorotukselle kattoa, vaan sillä pyritään ainoastaan rajoittamaan, mitä valtakunnansovittelija voi tarjota työehtoriitoja sovitellessaan. Malli mahdollistaa myös neuvottelut työehtosopimusta korkeammasta palkasta. Mielestäni vaativalle ja vastuulliselle työlle tarvitaan sen mukainen korvaus. Jos ajatellaan hoitajien tekemää työtä terveydenhuollossa, jossa he parhaimmillaan ovat vastuussa toisen henkilön elämästä, kuuluisi heidän saada siitä heille kuuluva palkka. Hoitajien tekemät työtunnit ovat usein suuria ja lomia on suhteellisen vähän. Kun verrataan yleisimpiä miesten aloja kuten vaikkapa teollisuutta ja tietotekniikkaa, heidän saama korvaus työstään on huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi hoitajien.
Pienituloisten ongelmat syvenevät, kuten artikkelissakin todetaan. Alhaisten palkkojen aloilla palkkakuoppa syvenee, mikä on mielestäni epäoikeudenmukaista, koska kaikilla pitäisi olla mahdollisuus rahan puolesta harrastaa ja liikkua ja elämään normaalia elämää. Viime vuodet ovat olleet vaikeita ja inflaatiota on tapahtunut kaikkialla ympärillämme. Ruuan hinta on noussut ja myös esimerkiksi palveluiden hinnat, mutta palkka ei ole kasvanut.
Artikkelissa tuodaan esille, kuinka mikään ei ole varmaa, emmekä voi ennustaa tulevaisuutta. Olisi turha ottaa liian suurta riskiä tällaisena hetkenä. Euroopassa on sota, mikä sekin on vaikuttanut Suomen talouden tilanteeseen heikentävästi. Suomeen tulleet hyvinvointialueet ovat olleet taloudellisesti vaikeassa asemassa ja terveydenhuollossa säästöjä yritetään etsiä.
Suomeen tuleva vientimalli tulee olemaan erilainen kuin Ruotsin vientimalli. Toivon, että hallitus harkitsisi uudemman kerran vientimallia. Olisi tasa-arvoista, että naiset ja miehet saisivat samansuuruista palkkaa. Näin nykypäivänä uskoisi jo sukupuolten välisten erojen, kuten palkkaerojen olevan historiaa. Naisten ja miesten tekemät työt ovat kaikki merkityksellisiä ja osa yhteiskuntaamme. Miksi rakennamme yhteiskuntaa, jossa epätasa-arvo korostuu ja miksi ehkä ihailemme sitä? On selvää, että Suomen talouden tilanne on heikko, mutta vähävaraisilta ei voida leikata yhtään enempää.
Kommentit