Kuntien normeissa on kevennettävää - Pääkirjoitus | HS.fi

Uutinen käsittelee kuntien normeja ja niiden suuruutta kunnan budjetissa. Osa normeista nähdään tarpeettomina ja jopa rasitteena kunnassa. Valtiovarainministeriön kyselyssä, jossa kysyttiin missä asioissa kunnille voitaisiin antaa enemmän harkintavaltaa ja vapautta. Kyselyyn tuli yli 600 ehdotusta, joista suurin osa koski varhaiskasvatusta ja koulutusta joihin kunnan budjetista puolet meneekin.

Budjetista loput menevätkin elinkeinotehtäviin, maankäyttöön, digitalisaatioon, hallintoon ja rakentamiseen. Kyselyyn tulleiden ehdotusten mukaan osa normeista aiheuttaa vain enemmän työtä ja vaikeuttavat toimintaa. Osa varmasti kokeekin, että budjetin rahoja voitaisiin käyttää joihinkin muihin kunnan budjetissa jo oleviin asioihin tai johonkin uuteen osa-alueeseen.

Mielipiteet kirjoituksesta vaihtelevat, mutta etenkin tulee ajatelleeksi kuntien erilaisuutta. Kunnissa, joissa väestö on ikääntyvää, menee enemmän rahaa esimerkiksi vanhusten hoitoon, työpaikkoihin sekä muihin elinkeinotehtäviin. Pääkaupunkiseudulla rahoja menee enemmän koulutukseen, rakentamiseen, sekä varhaiskasvatukseen sillä alueella on paljon nuoria työikäisiä ja lapsia.

Normeista tulee keskustella sillä se lisää kuntalaisten oikeusturvaa ja vapautta olla päättämässä asioista. Osa päätöksistä on taas parempi jättää jonkun muun päätettäväksi, jotta kunnissa olisi mahdollisimman oikeudenmukainen asema jokaiselle sen asukkaalle.